Written by: Dr. Naomi Kipuri  (For English translation see her great book: Oral Literature of the Maasai)

Eetae apa olorere oji Ilarinkon laa ninche apa ilopeny enkop naidurrakitia Ilmaasae peyie eilepu tendikir e Kerio. Ore ele orere neeta olaiguenani lenye leme esapuko eeta. Niaku keurei oleng’ keyopareki peyie miaku keitagori memut ake iltung’ana. Neiba naa kulo Arinkon ena kop enye naibulutua Ilmaasae muj nemeyieu sii niaraa pesho. Neirriwaa olkilikuai aajoki metayoki aidur.

Nemeyieu naa Ilmaasae neidur tena kop amu mme esidano eeta neto sii aa enayagie tenapa aidurra enkilepunoto tendikir. Nemeyieu sii niarare olorere lemeyiolo empijan naata neisulaki edolita engolon naata elaiguenani lenye. Nenya eng’en. Neiteru aaku kerop ele orere toonkishu o toontare o tekulie masaa peyie eing’uraa tenaa keishori metobiko. Neisho sii ninche ele orere niaku keisillisil Ilmaasae peyie eing’uraa tenaa kesi nepuo eneing’ua apa anaa epuo ae wueji.

Ore nabo olong’ neirriwaki Olarinkoi Ilmaasae olkilikuai ajoki: “Pooki ake peyie kipal intae tenipuopuo aayau kule naitokitok neton etii olaburra”. Nejoki Ilmaasae: “Nchoo naa iyiook inkolong’; isiet peyie kiyau”. Naa kelakua apa ene nemanya Ilmaasae metaa keiropiju ade kule teneitudung’i enkop aayaki Olarinkoi. Nerrinyo ake Ilmaasae ang’ nepuo aibung’ enkiguana. Ore tembata ele shani oiguanareki netii enkayioni nairrita ilasho. Nening’ enejoito ilpayiani, nejoki: “Loopapa emintanyamal ate, enchom entereu ena Kiteng’ Kipeke ninchosho ake peyie eiturrurro ilmang’ati nipuopuo aalep nikwetietie kule eton eitokitok.

Neisho ake Ilmaasae enoshi kata peyie edol aajo eiturrurrote ilmang’ati eanyu duo metara amu mejo ketum kule naaitokitok, nelep enkiteng’ nekwetie kule. Oo naa peyie eiputukuny Ilarinkon! Neyiolou aajo etii elejet. Nejo Olarinkoi: “Aaidimutua tena!” Nejoki Ilmaasae: “Enchom naa peyie iitutu olkekun oje”. Nepuo. Ore ake peyie ebau enkata nayieunyieki nerrinyo enetii Ilarinkon.

Eshomo taa sii ninche Ilarinkon aaiguena. Ore peyie epuo Ilmaasae nejoki olkitok: “Ayieu taata niyauu enamuke naju nchot pokira”. Negoliki taa Ilmaasae amu kang’ae aikata natadua olchoni oju poki alole? Ore amu etejoki apa merisio nyuaat o nkidimat, nejoki ilkulikae ‘ayia’.

Nepuoi olapa ake shani. Ore peyie elikini enkayioni nejo: “ Elelek, enchom eng’oru osikiria, entudung’ enkiok nishetishete anaa enamuke niyakiki!” Neji “Etisipa”. Oonaa peyie eyakini Ilarinkon entoki nemejo apa ketum aikata Ilmaasae! Neiputukuny. Nejoki: “Enchom naa peyie tenaitoki ayieu ae toki naipotu ntae”.    

Ore ake peyie errinyo ilpayiani neibung’ Ilarinkon enkiguana aing’oru entoki nagol najoki Ilmaasae meshomo aing’oru ejo peyie tenelau neiterunyie ine olarrabal. Ore kenya peyie eitoki Ilarinkon airriwaa olkilikuai neipoti Ilmaasae nejoki: “Enyaai taa emputa enkoti ilpidila eyakaki eton eipidipid”.

Nerrinyo ilpayiani enetii enkayioni amu etaa apa keji ‘ntang’enoi’ neinosaki enetejo Ilarinkon. Ore ake peyie ening’, nejo: “ Ai egol elelek kake loopapa eminkenu amu aiking’uraki ilpidila”. Nejoki: “Enyaai embung’a osikiria entudung’u ilpapit lolmelil entikitiko te entakeita nipikipiki enkoti ore peyie iyakiki nibolibolo aing’orie enchoto naimu osiwuo”. Nias taa ninye ilpayiani enatiaka enkayioni. Neitabaikini taa ninye. Ore ena naitarasaki olpayian Olarinkoi enkoti neikonji aisegel aing’orie enchoto naimu osiwuo neisardak osiwou ilpapit pooki nejoki Ilarinkon: “Lelelo entasaru embung’a!” Paa kesarunoyu naa eisardaka? Eitu aikata eiputukuny iltung’ana anaa Ilarinkon ilo kekun.

Nelusoo taa sii ilo kekun meyiolo Ilarinkon eneitaas Ilmaasae tenkaraki eng’eno sapuk naata. Neitoki Ilarinkon aaigwena nejoki, Ilmaasae, “ Enyaaki taa eng’urakaki tokitin are ake, eyakaki enkike olmishire niking’urakiki enkoitoi nalo enkai”. Neibung’ ilewa nkutukie. Nejoki: “ Nchoonaa yiook ilapaitin okuni peyie kipuo aing’oru nena tokitin”.Neshukoi taa nepuoi aaigwena. Neigwenae o memuto. Nelikini enkayioni enetejoki. Nejo: “Enchom eng’urakaki oringa peyie alotu aliki ntae enkike olmishire enaikununu”. Nepuoi aaing’oru. Naa keyakini ake enkayioni neineneng’ ilo negil, neineneng’ olikae negila sii ninye ilo. Negil iringan kumok. Nejoki ilpayiani: “Encho Oletukat eng’oru orinka lologol-tim otoonyo emuny elukunya meshomo enkare entonata eyakaki”. Nepuoi Oletukat, neiposhae o menoti enaduo shani, neidosuni. Neyakini enkayioni, nejo ineneng’a neitu egila. Nejo: “Enyoito taa emaape enetii Ilarinkon peyie alo alimu enkike olmishire teine”.

Ore tolakira nedumunye olorere, nepuo o metabai enkop oolmang’ati. Netii ena ayioni ejapita oringa tenkitikiti. Neinepu eiturrurrote duo Ilarinkon aang’amu entoki nayakaki. Neng’asi duo aanya ilomon.

Nedumunye menye ena ayioni ng’en. Etayioloki taa duo enejo enkayioni peyie eas. Nedumunye menye ena ayioni ng’en, nejo: “Neilo sukudi ntonat orok enchata emperinta oiba ndueta yiook. Tenira ee, nilimu peyie kigil olkung’u, niimu tenchumata enkaluena meimu oloipirnyiny ising’eta. Tenira m-mh nilimu peyie kiar o’loboru ng’otonye”. Neitu ening’u Ilarinkon enetejoki. Nejo maikilikuanu aajo, “Shye! Kejaa iltung’ana?” Nejoki olpayian: “ Aikitejo kiyautua enkike olmishire”. Neinyiototo enkayioni anaa oloitarasaa enkike. Neosh ake Olarinkoi nedou inkonyek, neimu oloipirnyiny inkumeishin. Ore eeri Ilarinkon ejokini “Arinkon inko enoshi niyieu”. Ina taa oshi etumutieki Ilarinkon neeli ilooelaki. Naa ina sii peyie eji Arinkon inko eniyieu. Ine eimu ina walata.