Written by: Dr. Naomi Kipuri (For English translation see her great book: Oral Literature of the Maasai)
Neti apa, netii ena siankiki natopolosari. Neutaa ele duo murrani olo apolosakino, neliki enkoitoi naaim. Nejoki: “Nchoo taa ake peyie eoro nkoitoi tadamayu tatene”. Nelo ninye olmurrani aton tentim aanyu. Nelo ake esiankiki ore peyie eoro nkoitoi nepal enaaim enkoitoi e tatene neim ena natii kedianye.
Nelo ake esiankiki, nelo, o meinepu enkukuu. Nejoki: “Siankiki, kaji ilo tene? Ijo aa amu kaanya?” Neranyaki esiankiki ajoki:
“Mme tene entureishi ai
Maape iyie embata enkare
Peyie kinya niokisho
Le long’o lai, kaji duoo?”
Naa tim ena kop oleng’. Nerik enkukuu esiankiki, nerik, ore peyie ebaya ae wueji nejoki: “Ekaanya tene”. Neitoki esiankiki aranyaki enkukuu ajoki peyie menya teine. 
Neitoki taa ake aapuo, nepuo, ejo taa ake esiankiki kening’ olmurrani. Ore peyie eitoki aapuo eneedo nejoki enkukuu esiankiki: “Aanya tene?” Nejoki esiankiki:
“Mme tene entureishi ai
Maape iyie embata enkare
Peyie kinya niokisho
Le long’o lai, kaji duo?”
Ore taa ejo entito ‘Le long’o lai, kaji duo?’ olmurrani eikilikuan ajoki kaji toi duo itejo peyie kitumore. Kake meekure duo ening’ olmurrani.
Ore ade peyie epuo aabaya enkapune natii embata olkeju nelo enkukuu adung’u mbenek duo naaiteleiki nkiri entito. Naa kedung’u ake inaadung’u neyau. Nejoki entito: “Ore engelemian ena tito oolmurran imeitepetari nkulie benek inolmatasiai ake eitepetari”. Naa keyau ake nkulie nejoki: “Ke kuna?” Nejoki entito: “Mme ninche”. Neyau kulie nejoki mme ninche. Omeyau ade inolmatasiai. Nejoki entito: “Ee ninche”. Nesisin ewueji ade neiteleiki nkiri, neinok enkima sapuk. Eranyita taa ake entito oladuo sinkolio. Ore enoshi kata ejo enkukuu aidaki ensiankiki neipang’u olmurrani tentim. Nejoki esiankiki enkukuu: “Inchudat inono taata eiteleikini nena benek”. Niar olmurrani enkuu neiteleiki mbenek, nerik esiankiki. Neishunye.